Haminan-Virolahden kalatalousalueella sijaitsevat Salmin ja Neuvottoman osakaskunnat ovat tarttuneet yhteistyössä toimeen ja toteuttavat ennallistamishanketta, jossa on tarkoituksena palauttaa luonnonolosuhteet Uittimensalmeen, joka on nykyisin täysin umpeenkasvanutta ruovikkoa. Hankkeella halutaan parantaa alueen runsaan lintu- ja hyönteiskannan elinolosuhteita sekä lisätä kalojen kutualueita. Lue lisää hienosta hankkeesta täältä.
Artikkelin kuva: Petri Päivärinta
Kalatalouden Keskusliiton tiedote 13.1.2023
Talvikalastus on vauhdissa koko maassa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.
Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein:
1) Halkaisijaltaan Yli 40 cm avannot on merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.
2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.
3) Merkkisalko jokaiseen avantoon. Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.
4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen.
Talvipyydysten oikeaoppinen merkintä on turvallisuusasia. Heijastimella varustettu tarpeeksi korkea merkkisalko näkyy kauas ja varoittaa jäillä liikkujia avannosta. Muista tarkistaa myös jäätilanne. Jäillä jalan liikkuessa tulee aina varmistaa, että alla on vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla pyydyksille ajettaessa teräsjäätä on oltava koko reitillä vähintään 15 senttimetriä. Jään kantavuudesta lisää viisaastivesilla.fi -palvelussa
Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein
Kalastonhoitomaksu ja luvat kuntoon
Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu.
Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 493 1457
Kalatalouden Keskusliiton tiedote 11.1.2023
Talvi on taittunut tammikuun puolelle ja madesesonki on alkamaisillaan. Mateen kutupuuhat painottuvat talvikuukausille tammikuusta maaliskuuhun. Jään alla matalikoilla tapahtuva kutu on jokatalvinen tapahtuma. Mateen kutu houkuttelee kalastajia apajille madesaaliin perässä.
Suomessa on saatu nauttia talvisista keleistä jo pitkän tovin ja jäätilanne onkin useimmilla alueilla mateen kalastukselle suotuisa. Jäällä liikkujien ja kalastajien on kuitenkin syytä aina varmistaa paikkakuntakohtaisesti oman vesialueen jäätilanne ennen kalaan lähtöä.
Made on aktiivinen talvikala ja se hyödyntää talvikuukaudet kutupuuhiin. Made on monipuolinen ja erinomainen ruokakala. Kalan liha on maukasta ja vähärasvaista. Made sopii erinomaisesti kalakeittoon, paistamiseen tai uuniruokiin. Myös mateenmäti on suurta herkkua, joka sopii tarjottavaksi esimerkiksi blinien kera. Katso blinitaikinan valmistusohje tästä.
Luvat kuntoon!
Mateen pilkkiminen on ilmaista, mutta muut kalastusmuodot, kuten verkkokalastus, katiskat tai maderysät vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun.
Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. R-Kioskilla maksuun lisätään 3 euron palvelumaksu.
Muista, että perinteinen madehara on kalastuslaissa kielletty. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai mademorrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi.
Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 10.8.2022
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä 3.8.2022 Suomen ohjelman vuosille 2021–2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 milj. euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan.
Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämis- ja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimia. Rahoitusta suunnataan myös kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyvien viranomaistoimintojen toteuttamiseen sekä kalatalouden paikalliseen kehittämiseen.
Tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta, edistää kalavarojen kestävää ja vastuullista käyttöä ja vauhdittaa koko kalataloussektorin uudistumista ja digitalisoitumista. Uutena rahoitusmuotona käyttöön otetaan mm. yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukeminen.
-Kotimaisessa kalassa on valtava potentiaali: lisääntyneellä kotimaisen kalan syönnillä ja kalatalouden yritystoiminnalla on merkittäviä, myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen. Näiden edistämisessä EMKVR-ohjelma on keskeisessä roolissa. Suomalaiset haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa ja ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä suomalaisten kalan kulutus olisi kasvanut kahteen annokseen viikossa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
Ohjelma-asiakirjan lisäksi rahaston toimeenpanoa ohjaa EU-lainsäädäntö, kansallinen lainsäädäntö, komission ja Suomen viranomaisten antamat ohjeet sekä ohjelman seurantakomitean asettamat valintakriteerit.
Euroopan komission tiedote ohjelman hyväksymisestä
Lisätietoja:
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, 0295162411, timo.halonen(at)gov.fi
Ympäristöministeriön tiedote 15.9.2022
Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojille
Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.
Valtioneuvosto antoi tänään (15.9.2022) eduskunnalle jätelain muutosesityksen, jolla on tarkoitus panna täytäntöön tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettu direktiivi (2019/904/EU, ns. SUP-direktiivi). Muutosesityksellä pyritään vähentämään eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla ja roskaantumisesta eliöstölle aiheutuvia haittoja.
Eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat velvoitetaan maksamaan tuotteista kunnalle koituvia jätehuolto- ja siivouskustannuksia. Näitä tuotteita ovat muoviset elintarvikkeiden kertakäyttöpakkaukset ja tyhjänä myytävät juomamukit, muovisen filtterin sisältävät tupakat ja erillisinä myytävät muovifiltterit sekä kosteuspyyhkeet ja ilmapallot. Lisäksi tuottajien kustannusvastuulle tulee kyseisten tuotteiden jätehuoltoon liittyvä neuvonta sekä valistustoimet, joilla roskaantumista pyritään ehkäisemään ennalta.
Kalastusvälineiden jätehuolto siirretään tuotteiden valmistajille ja maahantuojille (tuottajavastuu). Tuottajien on vuoden 2025 alusta lukien järjestettävä muovia sisältävien kalastusvälineiden erilliskeräys. Tarkemmat säännökset erilliskeräyksen järjestämisestä annetaan jätelain nojalla asetuksella. Erilliskeräyksen järjestämistapa riippuu kalastusvälinetyypistä. Esimerkiksi vapakalastusvälineiden, kuten siimojen ja jigien, keräys voitaisiin järjestää kampanjaluontoisesti. Sen sijaan seisoville pyydyksille, kuten verkoille, tulisi olla koko maan kattava kiinteiden vastaanottopisteiden verkosto.
Uusia tuotevaatimuksia on tulossa muun ohella juomapakkauksille. Korkit tulisi kiinnittää muovisiin juomapulloihin ja muovikorkillisiin juomapulloihin heinäkuusta 2024 alkaen. Lisäksi juomapullojen tuottajille asetetaan vuodesta 2025 lähtien kaikkia tuottajia yhteisesti sitovia kierrätysmuovin käyttövelvoitteita.
Jätelain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian joko loppuvuodesta 2022 tai alkuvuodesta 2023.
Lisätietoja
Hallitussihteeri Jussi Kauppila, jussi.kauppila@gov.fi, p. 0295 250 085
Ympäristöministeriö: Kertakäyttömuovien kulutuksen rajoittaminen
Usein esitettyjä kysymyksiä SUP-direktiivistä ja kalastusvälineistä
Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2022
Helmi-elinympäristöohjelmassa on haettavana erityisavustusta elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin. Kunta- ja Järjestö-Helmi avustushaku tukee kuntien ja järjestöjen hankkeita, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja parantavat elinympäristöjen tilaa. Avustus on haettavissa 15.9.–31.10.2022.
Avustettavien hankkeiden tulee olla konkreettisia ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kartoituksia, suunnitelmia ja lupaprosesseja voidaan sisällyttää avustettaviin hankkeisiin silloin, kun myös konkreettiset kunnostustoimet tehdään saman hankkeen aikana tai niihin on varmistunut muu rahoitus ja aikataulu. Avustuksilla ei rahoiteta esimerkiksi virkistyskäytön rakenteita tai ensi sijassa hulevesien hallintaan tähtääviä kosteikkohankkeita.
Avustusta myönnetään viiteen teemaan:
Soiden ennallistaminen
Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito
Perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito
Metsäisten elinympäristöjen hoito
Pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen
Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, ja muut kuntaomisteiset toimijat. Lisäksi yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat sekä näiden yhteenliittymät, eli kalatalousalueet voivat olla hakijoina. Hankkeita voidaan toteuttaa myös konsortioina. Kuntien kohteilla avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille tai hallinnoimille maille. Järjestöjen hankkeissa hakijoiden tulee saada maanomistajan kirjallinen suostumus ja sitoutuminen kunnostetun kohteen säilyttämiseen.
Avustus on harkinnanvarainen, ja sitä myönnetään enintään 80 % hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 %. Avustuksen myöntää Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
Helmi-elinympäristöohjelma
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa.
Lisätietoa hausta ja hakuohje
Lisätietoa Helmi-ohjelmasta
Lisätietoja:
Niina Vähätalo
Ylitarkastaja
niina.vahatalo@ely-keskus.fi
p. 0295 021 286
Martina Schmidt
Ylitarkastaja
martina.schmidt@ely-keskus.fi
p. 0295 021 257
Tiedote. Julkaistu: 31.08.2022 / Kalatalouden Keskusliitto
Kalastuslain mukainen lohikalojen syysrauhoitus joessa ja purossa alkaa torstaina 1. syyskuuta ja jatkuu marraskuun loppuun. Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen nousua lisääntymisalueille jokiin ja puroihin sekä kalojen kuturauhaa.
Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa lohikalojen syysrauhoituksesta. Rauhoitus on voimassa joki- ja purovesistöissä 1.9.–30.11 välisenä aikana. Rauhoitusaika koskee taimenta, lohta, siikaa ja nieriää. Poikkeuksen muodostaa järvilohi, jonka rauhoitus on alkanut jo 1.8. Siika on rauhoitettu mereen laskevissa joissa ja puroissa. Nieriän rauhoitus koskee Vuoksen vesistöä.
Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen lisääntymistä. Lohikalat nousevat syksyllä kutemaan jokiin ja puroihin ja kaloille on syytä antaa kuturauha.
Syysrauhoitus aiheuttaa lisätyötä myös kalastuksenvalvonnalle. Kalan ollessa kudulla se on haavoittuvaisimmillaan. Lohikalojen kutuaikana aktiivisesta kalastuksenvalvonnasta on suurta hyötyä kalakantojen turvaamisessa. Kalastajien on muistettava, että rauhoitettujen lohikalojen pyytämisestä voi koitua tuhansien eurojen lasku.
Huomaathan, että myös verkkokalastus on kielletty vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa 15.8.–30.11. sekä meressä kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta 15.8.–31.10.
Tarkemmat tiedot kalojen rauhoitusajoista löytyvät Kalatalouden Keskusliiton sivuilta. Samasta paikasta löytyy myös linkki, josta näet kalojen suojeluarvot!
Tarkemmat tiedot kalastusrajoituksista löytyvät osoitteessa Kalastusrajoitus.fi
Lisätietoja lohikalojen rauhoituksista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh 044 4931 457
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
Tiedote. Julkaistu: 29.07.2022 / Kalatalouden Keskusliitto
Ankeriaan uusi rauhoitusaika astuu voimaan maanantaina 1.8. Ankeriaan kalastus on jatkossa kielletty 1.8.–30.6. eli 11 kuukautta vuodesta. Uusi päätös estää suurelta osin osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien varoin tehtyjen ankeriasistutusten hyödyntämisen. Pelkkä rauhoitus ei ankeriasta pelasta vaan lajin suojelemiseksi on poistettava myös vaellusesteitä, toteaa Kalatalouden Keskusliitto.
Valtioneuvosto antoi heinäkuussa asetuksen, jolla äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun ankeriaan kalastus kiellettiin Suomessa kokonaan lukuun ottamatta heinäkuuta. Asetusmuutoksella toimeenpannaan EU-asetuksessa (2022/109) ankeriaan suojaksi säädetty velvoite, jonka mukaan ankeriaan kalastus tulee kieltää merialueella vähintään kolmen kuukauden ajaksi elokuun alun ja helmikuun lopun välillä. Valtioneuvosto päätti rauhoitusajaksi koko vuoden heinäkuuta lukuun ottamatta eli huomattavasti pidempänä kuin EU-asetuksen vaatimus. Lisäksi kalastuskielto koskee myös sisävesiä.
Kalatalouden Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt vastustivat näin jyrkkää kalastuskieltoa
Vuosikymmenten aikana osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien varoin tehdyt ankeriasistutukset jäävät nyt lähes kokonaan vaille niille ajateltua tuottoa, kun kaloja ei saa pyytää kuin yhden kuukauden ajan vuodessa. Kalatalouden Keskusliiton mukaan viimeisen 15 vuoden aikana on istutettu yli 1,1 miljoonaa ankeriaanpoikasta yksityisin varoin.
– Istutuksiin käytetty rahamäärä on ollut mittava. Varsinkin vaellusesteiden takana olevilla alueilla 11 kuukauden kalastuskielto sotii voimakkaasti tavallisten ihmisten oikeustajua ja maalaisjärkeä vastaan, koska rajoitus ei millään tavalla palvele ankeriaan suojelutarkoitusta, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.
Ankeriaaseen kohdennettu kalastus on Suomessa vähäistä. Suomessa parhaimmillaan jopa 70 % istutetuista ankeriaista selviää vaellukselle, kun Keski-Euroopassa vastaava luku on vain muutama prosentti. EU:n ankeriasasetuksen tavoite, jonka mukaan 40 % ankeriaista tulee päästä vaellukselle, täyttyy siis jo ilman pidennettyä rauhoitusaikaa Suomen osalta hyvin.
Uudessa kansallisessa asetuksessa mainitaan, että nousuesteiden yläpuolelle istutettuja ankeriaita voitaisiin pyytää ELY-keskusten harkinnassa olevien poikkeuslupien avulla. Poikkeuslupa olisi Kalatalouden Keskusliiton mukaan erittäin toivottava, mutta nähtäväksi jää kuinka lupia tullaan myöntämään.
Ankeriaiden vaellusyhteydet tulisi turvata
– Ankeriaan tulevaisuuden kannalta pidämme tärkeämpänä vapaan vaelluksen alueen laajentamista vaellusesteiden purku- ja ohitusratkaisuilla sekä istutusten keskittämistä alueille, joista on vaellusyhteys mereen, Karttunen toteaa. Tämä koskee niin Suomea kuin koko Eurooppaa.
Lisätietoja ankeriaan kalastuksesta ja istutuksista:
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, p. 050 385 0875
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
Tiedote. Julkaistu: 18.07.2022 / Kalatalouden Keskusliitto
Monelle ravustus ja ravuilla herkuttelu on kesän kohokohta. Nyt odotus palkitaan, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään asti.
Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa saa nauttia kotimaan luonnosta ja lisäksi herkutella lähijärvien antimilla – mahdollisesti vieläpä syödä samalla haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi vesistöistämme.
Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus.
Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa vieraslajia täplärapua. Jokiravun osalta viileän alkukesän vuoksi rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken kauden alussa ja ravut eivät ehkä ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan.
Maamme vuotuinen rapusaalis oli 2010-luvulla 3–5 miljoonaa yksilöä, joista vuosikymmenen loppupuolella enää 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, mutta täplärapukantojen vahvistuessa on kaupallisen ravustuksen osuus ollut kasvussa. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.
Raputaru opetusanimaatio
Itä-Suomen yliopiston rapuryhmä on valmistellut animaation nimeltään Raputaru yhteistyössä eurooppalaisten rapututkijoiden kanssa. Raputarussa esitellään eurooppalaisten kotoperäisten rapujen tarina jokiravun näkökulmasta, sen loistosta ja menestyksestä nykyiseen uhanalaiseen asemaan. Raputaru on suunnattu lapsille, nuorille sekä jokaiselle kotoperäisen luonnonvaran merkityksestä ja tilasta kiinnostuneelle. Raputaru löytyy Rapukamu Youtube-kanavalta.
Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty
Rapurutto ja täpläravun leviäminen on suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.
Täplärapu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.
On jälleen rapujuhlien aika
Koronarajoitusten lakattua tulee monelle ravun ystävälle mieleen kunnon rapujuhlat. Keittäessään rapuja jokainen vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että ravut lisätään aina kiehuvaan veteen yksitellen tai pieninä erinä. Veden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen on saatavilla helposti.
Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Myös ravintoloiden uskotaan hyödyntävän parin vuoden seisokin rapuillallisten osalta. Rapujen hinnat uskotaan tänä kesänä nousevan edellisvuosista, sillä niitä koskevat samat energian hinnannousuun liittyvät kustannustekijät kuin muitakin elinkeinoja.
Ravustukseen tarvitaan aina lupa
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään 5 senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä rapua kohden.
Lisätietoja:
Rapututkija Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982
Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 4931 457
Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, puh.02950 25059
Tutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389
Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä voi lukea lisää ravuista ja ravustuksesta.
Kalahavainnot.fi -palveluun voi ilmoittaa myös havainnot ravuista.
Raputaru-animaatiossa yleistajuista tietoa jokiravun tilanteesta.
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
Liitteet
Ravustuskausi_täplärapu.jpg
