Tiedote

Kalastuksesta huolehtivien osakaskuntien toimintaa ja yhdistämisiä tehostettava uudella hallituskaudella

Posted on by MeriKala

Kalatalouden Keskusliiton tiedote / pressmeddelande 21.3.2023

Suurin osa vesistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö ja hallinta tapahtuu osakaskuntien kautta. Suomessa on noin 20 000 osakaskuntaa. Tämän lisäksi kymmenet tuhannet vesialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Vesialueiden omistamisen hajanaisuus aiheuttaa ongelmia kalastuksen ja kalakantojen hoidon järjestämiselle. Kalastuksesta saatava hyöty kasvaa, kun kalakantojen lisäksi laitetaan vesialueiden omistusyksiköt remontilla kuntoon.

Kalavesien omistuksen ja hoitamisen perusyksiköt, osakaskunnat, kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko, pirstaleisuus sekä toimijoiden ikääntymisestä tai vähyydestä johtuva osakaskuntatoiminnan hiipuminen.

Osakaskuntia yhdistämällä voidaan saada osakaskunta toimimaan taloudellisesti tehokkaasti sekä edistää toimivaa kalavesienhoitoa ja kalastusta tietyllä vesialueella. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä tai yhdistymisiä helpottamalla voisi olla varteenotettava ratkaisu. Edellisvuosina yhdistämistoimitusmaksuja on korotettu joka vuosi. Esimerkiksi yhteismetsän perustamista koskevan maanmittaustoimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Samaa periaatetta tulisi noudattaa osakaskuntien yhdistämistoimituksissa. Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.

Kalastusmahdollisuudet paranevat

Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voidaan toteuttaa yhdistämällä eri kiinteistörekisteriyksikköinä olevat vesialueet, jolloin saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue. Suurella osakaskunnalla on paremmat ja vakaammat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Yhdistämisen jälkeen hallintokulut pienenevät suhteellisesti sekä laajemmasta omistajajoukosta on vaivattomampaa löytää toimijoita hoitokuntaan.

Yhden suuren omistusyksikön arvo on myös korkeampi kuin monen pienen vesialueen. Kalastusmahdollisuudet laajenevat ja monipuolistuvat, esimerkiksi samalla luvalla voi kalastaa suuremmalla vesialueella ja suunnitelmallisuus kalakantojen käyttöön ja hoitoon kasvaa. Yhdistämiset vaikuttavat myös osakastilojen arvoon. Kalastusmahdollisuuksien parantuessa kalastuslupien hinnoittelua voidaan monipuolistaa. Toteutetut yhdistämistoimitukset ovat osoittaneet, että toimiva yksikkökoko on tuhansien, mieluummin kymmenientuhansien hehtaarien laajuinen.

Osakaskuntien toimintaa ohjaava yhteisaluelaki vaatii päivityksen

Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Yhteisaluelain päivitys ei kuitenkaan ole ministeriön listalla, ja työn liikkeelle saaminen vaatiikin poliittista ohjausta. Yhteisaluealain vanhentuminen vaikeuttaa osakaskuntien toimintaa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Katso Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet eduskuntavaaleihin täältä.

Turskasta ennätyskala

Posted on by MeriKala

Kalatalouden Keskusliiton tiedote / Pressmeddelande
13.03.2023

29,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala

Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille kaloille.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.

Turska oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna.

Pasuri on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa.

Nahkiaisella on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä järvimuoto, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys.

Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji.

Uudet sarjat vapautettaville kaloille

Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys.

Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä täältä.

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi täältä.

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.

Valitse kotimainen kala kevään eduskuntavaaleissa

Posted on by MeriKala

Kalatalouden Keskusliiton tiedote
27.2.2023

Kalatalouden Keskusliiton yksi vaalitavoitteista ja toiminnan peruspilareista on edistää kotimaisen kalan käyttöä. Tällä hetkellä Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä luodaan Suomeen lisää työpaikkoja, vähennetään hiilijalanjälkeä, edistetään taloutta sekä pidetään huolta myös ainutlaatuisista vesistöistämme.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotannon edellytyksiin ja teollisuuteen. Kalan syönnin edistäminen vaatii myös kuluttajien asenteiden muuttumista sekä kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Edistämistyön myötä kalatalouden pariin avautuisi tuhansia uusia työpaikkoja ja kalatuotteiden vienti kasvaisi. Teoilla vahvistettaisiin koko kalatalouden arvoketjua.

Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen kalastusta ja elintarvikekäyttöä voidaan lisätä kestävästi. Norjalaisen kassilohen tuonnin sijaan voimme lisätä tuotantolupia kotimaiselle kirjolohelle

Positiivisia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön

Kalan syönti on tutkitusti terveellistä. Kansanterveydellisestä näkökulmasta kalaruoan lisääminen suomalaisten ruokavalioon toisi huomattavia säästöjä terveyspalveluissa. Samalla säästettäisiin myös ilmastoa ja ympäristöä. Liha-annoksen korvaaminen kerran viikossa kalalla pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä 5–6 prosenttia. Kotimaisen kalankäytön edistäminen olisi hyväksi myös vesistöille, sillä vedestä pyydettyjen kalojen myötä vesistöistä poistuu ravinteita ja vesistöjen rehevöityminen vähenee.

Kotimainen kala on huoltovarmuusasia

Mitä enemmän Suomessa on kalan alkutuotantoa ja kotimaista kalaa tarjolla, sitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisesta kalasta. Kansainvälisessä kriisissä ei ole itsestään selvää, että tuontikalaa päätyisi maahamme enää totuttuun tapaan. Suomen omavaraisuuden ja riippumattomuuden kasvattaminen kalataloussektorilla tulee tarpeeseen.

Päättyvällä hallituskaudella hyväksyttyä kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on jatkettava ja saatava se täyteen vauhtiin ja toimintaan.

Nosta kotimainen kala pöydälle tulevissa vaaleissa – jokaisen äänivelvollisen on tärkeä muistaa suomalaisen kalan arvo ja merkitys, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.

Kotimaisen kalan edistämisohjelmasta:

Valtioneuvosto hyväksyi kotimaisen kalan edistämisohjelman kesällä 2021. Ohjelman tavoitteena on saada suomalaiset syömään huomattavasti enemmän kalaa vuoteen 2035 mennessä. Suuri osa ohjelman toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoituksella.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Katso Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin täältä.

Kalastus liikunta- ja kulttuuriedun käyttökohteeksi

Posted on by MeriKala

Kalatalouden Keskusliiton tiedote 8.2.2023

Kalatalouden Keskusliitto esittää kalastuksen lisäämistä työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuuriedun käytön alaisuuteen. Etuuksia tulisi voida käyttää valtion kalastonhoitomaksun, opaspalveluiden ja kalastuskurssien maksamiseen.

Kalatalouden Keskusliitto on vuosia kannattanut ja ajanut kalastusta liikuntaedun käyttökohteeksi. Nyt aihe on taas ajankohtainen vaalien alla. Nykyinen tilanne, jossa kalastus on jäänyt kokonaan etuuksien ulkopuolelle, on syrjivä ja tilanteeseen on tultava muutos.

Aihe on ollut hiljattain esillä myös valtiovarainvaliokunnassa. Mietinnössään valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus kiirehtii toimia työnantajalle verovähennyskelpoisen liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamiseksi etenkin vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen. Perusteluina mainitaan, että kalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat myös tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Esitykselle on laaja kannatus kalastuksen, metsästyksen ja eräharrastusten parissa toimivien keskuudessa. Työnantajan tarjoaman tuen käyttömahdollisuus piristäisi koko kalatalouden asemaa:

– Kalastustoiminnan ulottaminen etuuksien käyttökohteeksi lisäisi kalastonhoitomaksukertymää, jolla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia, mainitsee toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Kalastus on terveellinen ja monipuolinen ulkoilmaharrastus. Opastetuilla kalastusretkillä ja kalastuskursseilla voi kokea onnistumisen hetkiä luonnossa. Nyt palkitsevat kokemukset ja luonnossa vietetyn ajan terveyshyödyt jäävät työntekijöiden etujen ulottumattomiin.

Näin eduskuntavaalien kynnyksellä tulisi puolueiden tuoda tämä asia vahvasti esiin myös vaalilupauksissaan. Suomessa on yli 1,5 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, joista useat hyötyisivät mahdollisuudesta käyttää työnantajan tarjoamaa liikuntaetuutta kalastusharrastukseen.

Lisäksi liikuntaetu toisi kalastuksen pariin myös uusia harrastajia, muistutetaan Kalatalouden Keskusliitosta

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Katso Kalatalouden Keskusliiton kalatalousohjelma kevään 2023 eduskuntavaaleihin tästä:
Eduskuntavaalit 2023 KKL