Haminan-Virolahden kalatalousalueella sijaitsevat Salmin ja Neuvottoman osakaskunnat ovat tarttuneet yhteistyössä toimeen ja toteuttavat ennallistamishanketta, jossa on tarkoituksena palauttaa luonnonolosuhteet Uittimensalmeen, joka on nykyisin täysin umpeenkasvanutta ruovikkoa. Hankkeella halutaan parantaa alueen runsaan lintu- ja hyönteiskannan elinolosuhteita sekä lisätä kalojen kutualueita. Lue lisää hienosta hankkeesta täältä.
Artikkelin kuva: Petri Päivärinta
Kalatalouden Keskusliiton tiedote / pressmeddelande 21.3.2023
Suurin osa vesistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö ja hallinta tapahtuu osakaskuntien kautta. Suomessa on noin 20 000 osakaskuntaa. Tämän lisäksi kymmenet tuhannet vesialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Vesialueiden omistamisen hajanaisuus aiheuttaa ongelmia kalastuksen ja kalakantojen hoidon järjestämiselle. Kalastuksesta saatava hyöty kasvaa, kun kalakantojen lisäksi laitetaan vesialueiden omistusyksiköt remontilla kuntoon.
Kalavesien omistuksen ja hoitamisen perusyksiköt, osakaskunnat, kaipaavat monin paikoin toiminnan tehostamista. Osakaskuntien toimintaa haittaavat kalastuksen järjestämisen kannalta liian pieni omistusyksikön koko, pirstaleisuus sekä toimijoiden ikääntymisestä tai vähyydestä johtuva osakaskuntatoiminnan hiipuminen.
Osakaskuntia yhdistämällä voidaan saada osakaskunta toimimaan taloudellisesti tehokkaasti sekä edistää toimivaa kalavesienhoitoa ja kalastusta tietyllä vesialueella. Osakaskuntien yhdistämistoimitusten taloudellinen tukeminen toimitusmaksuja keventämällä tai yhdistymisiä helpottamalla voisi olla varteenotettava ratkaisu. Edellisvuosina yhdistämistoimitusmaksuja on korotettu joka vuosi. Esimerkiksi yhteismetsän perustamista koskevan maanmittaustoimituksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Samaa periaatetta tulisi noudattaa osakaskuntien yhdistämistoimituksissa. Pienillä osakaskunnilla ei useinkaan ole itsellään varallisuutta yhdistämistoimitusten tekoon, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.
Kalastusmahdollisuudet paranevat
Osakaskuntien yhdistäminen suuremmiksi yksiköiksi voidaan toteuttaa yhdistämällä eri kiinteistörekisteriyksikköinä olevat vesialueet, jolloin saadaan aikaan suurempi yhtenäinen vesialue. Suurella osakaskunnalla on paremmat ja vakaammat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantaa. Yhdistämisen jälkeen hallintokulut pienenevät suhteellisesti sekä laajemmasta omistajajoukosta on vaivattomampaa löytää toimijoita hoitokuntaan.
Yhden suuren omistusyksikön arvo on myös korkeampi kuin monen pienen vesialueen. Kalastusmahdollisuudet laajenevat ja monipuolistuvat, esimerkiksi samalla luvalla voi kalastaa suuremmalla vesialueella ja suunnitelmallisuus kalakantojen käyttöön ja hoitoon kasvaa. Yhdistämiset vaikuttavat myös osakastilojen arvoon. Kalastusmahdollisuuksien parantuessa kalastuslupien hinnoittelua voidaan monipuolistaa. Toteutetut yhdistämistoimitukset ovat osoittaneet, että toimiva yksikkökoko on tuhansien, mieluummin kymmenientuhansien hehtaarien laajuinen.
Osakaskuntien toimintaa ohjaava yhteisaluelaki vaatii päivityksen
Osakaskuntien toimintaa ohjaavassa yhteisaluelaissa on selviä korjaustarpeita esimerkiksi kirjanpitoa, toiminnantarkastusta sekä sähköisiä kokousmahdollisuuksia koskien. Yhteisaluelain päivitys ei kuitenkaan ole ministeriön listalla, ja työn liikkeelle saaminen vaatiikin poliittista ohjausta. Yhteisaluealain vanhentuminen vaikeuttaa osakaskuntien toimintaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875
Katso Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet eduskuntavaaleihin täältä.
Kalatalouden Keskusliiton tiedote / Pressmeddelande
13.03.2023
Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille kaloille.
Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.
Turska oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna.
Pasuri on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa.
Nahkiaisella on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä järvimuoto, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys.
Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji.
Uudet sarjat vapautettaville kaloille
Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys.
Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.
Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.
Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä täältä.
Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi täältä.
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457
Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.
Kalatalouden Keskusliiton tiedote
27.2.2023
Kalatalouden Keskusliiton yksi vaalitavoitteista ja toiminnan peruspilareista on edistää kotimaisen kalan käyttöä. Tällä hetkellä Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä luodaan Suomeen lisää työpaikkoja, vähennetään hiilijalanjälkeä, edistetään taloutta sekä pidetään huolta myös ainutlaatuisista vesistöistämme.
Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotannon edellytyksiin ja teollisuuteen. Kalan syönnin edistäminen vaatii myös kuluttajien asenteiden muuttumista sekä kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Edistämistyön myötä kalatalouden pariin avautuisi tuhansia uusia työpaikkoja ja kalatuotteiden vienti kasvaisi. Teoilla vahvistettaisiin koko kalatalouden arvoketjua.
Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen kalastusta ja elintarvikekäyttöä voidaan lisätä kestävästi. Norjalaisen kassilohen tuonnin sijaan voimme lisätä tuotantolupia kotimaiselle kirjolohelle
Positiivisia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön
Kalan syönti on tutkitusti terveellistä. Kansanterveydellisestä näkökulmasta kalaruoan lisääminen suomalaisten ruokavalioon toisi huomattavia säästöjä terveyspalveluissa. Samalla säästettäisiin myös ilmastoa ja ympäristöä. Liha-annoksen korvaaminen kerran viikossa kalalla pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä 5–6 prosenttia. Kotimaisen kalankäytön edistäminen olisi hyväksi myös vesistöille, sillä vedestä pyydettyjen kalojen myötä vesistöistä poistuu ravinteita ja vesistöjen rehevöityminen vähenee.
Kotimainen kala on huoltovarmuusasia
Mitä enemmän Suomessa on kalan alkutuotantoa ja kotimaista kalaa tarjolla, sitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisesta kalasta. Kansainvälisessä kriisissä ei ole itsestään selvää, että tuontikalaa päätyisi maahamme enää totuttuun tapaan. Suomen omavaraisuuden ja riippumattomuuden kasvattaminen kalataloussektorilla tulee tarpeeseen.
Päättyvällä hallituskaudella hyväksyttyä kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on jatkettava ja saatava se täyteen vauhtiin ja toimintaan.
Nosta kotimainen kala pöydälle tulevissa vaaleissa – jokaisen äänivelvollisen on tärkeä muistaa suomalaisen kalan arvo ja merkitys, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.
Kotimaisen kalan edistämisohjelmasta:
Valtioneuvosto hyväksyi kotimaisen kalan edistämisohjelman kesällä 2021. Ohjelman tavoitteena on saada suomalaiset syömään huomattavasti enemmän kalaa vuoteen 2035 mennessä. Suuri osa ohjelman toimenpiteistä on suunniteltu toteutettavaksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoituksella.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875
Katso Kalatalouden Keskusliiton vaalitavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin täältä.
Kalatalouden Keskusliiton tiedote 8.2.2023
Kalatalouden Keskusliitto esittää kalastuksen lisäämistä työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuuriedun käytön alaisuuteen. Etuuksia tulisi voida käyttää valtion kalastonhoitomaksun, opaspalveluiden ja kalastuskurssien maksamiseen.
Kalatalouden Keskusliitto on vuosia kannattanut ja ajanut kalastusta liikuntaedun käyttökohteeksi. Nyt aihe on taas ajankohtainen vaalien alla. Nykyinen tilanne, jossa kalastus on jäänyt kokonaan etuuksien ulkopuolelle, on syrjivä ja tilanteeseen on tultava muutos.
Aihe on ollut hiljattain esillä myös valtiovarainvaliokunnassa. Mietinnössään valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus kiirehtii toimia työnantajalle verovähennyskelpoisen liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamiseksi etenkin vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen. Perusteluina mainitaan, että kalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat myös tärkeä osa suomalaista kulttuuria.
Esitykselle on laaja kannatus kalastuksen, metsästyksen ja eräharrastusten parissa toimivien keskuudessa. Työnantajan tarjoaman tuen käyttömahdollisuus piristäisi koko kalatalouden asemaa:
– Kalastustoiminnan ulottaminen etuuksien käyttökohteeksi lisäisi kalastonhoitomaksukertymää, jolla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia, mainitsee toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.
Kalastus on terveellinen ja monipuolinen ulkoilmaharrastus. Opastetuilla kalastusretkillä ja kalastuskursseilla voi kokea onnistumisen hetkiä luonnossa. Nyt palkitsevat kokemukset ja luonnossa vietetyn ajan terveyshyödyt jäävät työntekijöiden etujen ulottumattomiin.
Näin eduskuntavaalien kynnyksellä tulisi puolueiden tuoda tämä asia vahvasti esiin myös vaalilupauksissaan. Suomessa on yli 1,5 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, joista useat hyötyisivät mahdollisuudesta käyttää työnantajan tarjoamaa liikuntaetuutta kalastusharrastukseen.
Lisäksi liikuntaetu toisi kalastuksen pariin myös uusia harrastajia, muistutetaan Kalatalouden Keskusliitosta
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875
Katso Kalatalouden Keskusliiton kalatalousohjelma kevään 2023 eduskuntavaaleihin tästä:
Eduskuntavaalit 2023 KKL
Kalatalouden Keskusliiton tiedote 13.1.2023
Talvikalastus on vauhdissa koko maassa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.
Näin merkitset jäältä kalastettaessa pyydyksesi oikein:
1) Halkaisijaltaan Yli 40 cm avannot on merkattava vähintään 1,2 m korkealla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.
2) Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.
3) Merkkisalko jokaiseen avantoon. Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.
4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen.
Talvipyydysten oikeaoppinen merkintä on turvallisuusasia. Heijastimella varustettu tarpeeksi korkea merkkisalko näkyy kauas ja varoittaa jäillä liikkujia avannosta. Muista tarkistaa myös jäätilanne. Jäillä jalan liikkuessa tulee aina varmistaa, että alla on vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla pyydyksille ajettaessa teräsjäätä on oltava koko reitillä vähintään 15 senttimetriä. Jään kantavuudesta lisää viisaastivesilla.fi -palvelussa
Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein
Kalastonhoitomaksu ja luvat kuntoon
Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu.
Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 493 1457
Kalatalouden Keskusliiton tiedote 11.1.2023
Talvi on taittunut tammikuun puolelle ja madesesonki on alkamaisillaan. Mateen kutupuuhat painottuvat talvikuukausille tammikuusta maaliskuuhun. Jään alla matalikoilla tapahtuva kutu on jokatalvinen tapahtuma. Mateen kutu houkuttelee kalastajia apajille madesaaliin perässä.
Suomessa on saatu nauttia talvisista keleistä jo pitkän tovin ja jäätilanne onkin useimmilla alueilla mateen kalastukselle suotuisa. Jäällä liikkujien ja kalastajien on kuitenkin syytä aina varmistaa paikkakuntakohtaisesti oman vesialueen jäätilanne ennen kalaan lähtöä.
Made on aktiivinen talvikala ja se hyödyntää talvikuukaudet kutupuuhiin. Made on monipuolinen ja erinomainen ruokakala. Kalan liha on maukasta ja vähärasvaista. Made sopii erinomaisesti kalakeittoon, paistamiseen tai uuniruokiin. Myös mateenmäti on suurta herkkua, joka sopii tarjottavaksi esimerkiksi blinien kera. Katso blinitaikinan valmistusohje tästä.
Luvat kuntoon!
Mateen pilkkiminen on ilmaista, mutta muut kalastusmuodot, kuten verkkokalastus, katiskat tai maderysät vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun.
Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 47 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 16 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskeissa. R-Kioskilla maksuun lisätään 3 euron palvelumaksu.
Muista, että perinteinen madehara on kalastuslaissa kielletty. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai mademorrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi.
Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 10.8.2022
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) uusi ohjelmakausi käynnistyy syyskuussa komission hyväksyttyä 3.8.2022 Suomen ohjelman vuosille 2021–2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 milj. euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan.
Ohjelmasta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämis- ja investointihankkeita sekä kalatalouden ympäristötoimia. Rahoitusta suunnataan myös kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyvien viranomaistoimintojen toteuttamiseen sekä kalatalouden paikalliseen kehittämiseen.
Tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta, edistää kalavarojen kestävää ja vastuullista käyttöä ja vauhdittaa koko kalataloussektorin uudistumista ja digitalisoitumista. Uutena rahoitusmuotona käyttöön otetaan mm. yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukeminen.
-Kotimaisessa kalassa on valtava potentiaali: lisääntyneellä kotimaisen kalan syönnillä ja kalatalouden yritystoiminnalla on merkittäviä, myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen. Näiden edistämisessä EMKVR-ohjelma on keskeisessä roolissa. Suomalaiset haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa ja ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä suomalaisten kalan kulutus olisi kasvanut kahteen annokseen viikossa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
Ohjelma-asiakirjan lisäksi rahaston toimeenpanoa ohjaa EU-lainsäädäntö, kansallinen lainsäädäntö, komission ja Suomen viranomaisten antamat ohjeet sekä ohjelman seurantakomitean asettamat valintakriteerit.
Euroopan komission tiedote ohjelman hyväksymisestä
Lisätietoja:
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, 0295162411, timo.halonen(at)gov.fi
Ympäristöministeriön tiedote 15.9.2022
Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojille
Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.
Valtioneuvosto antoi tänään (15.9.2022) eduskunnalle jätelain muutosesityksen, jolla on tarkoitus panna täytäntöön tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettu direktiivi (2019/904/EU, ns. SUP-direktiivi). Muutosesityksellä pyritään vähentämään eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla ja roskaantumisesta eliöstölle aiheutuvia haittoja.
Eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat velvoitetaan maksamaan tuotteista kunnalle koituvia jätehuolto- ja siivouskustannuksia. Näitä tuotteita ovat muoviset elintarvikkeiden kertakäyttöpakkaukset ja tyhjänä myytävät juomamukit, muovisen filtterin sisältävät tupakat ja erillisinä myytävät muovifiltterit sekä kosteuspyyhkeet ja ilmapallot. Lisäksi tuottajien kustannusvastuulle tulee kyseisten tuotteiden jätehuoltoon liittyvä neuvonta sekä valistustoimet, joilla roskaantumista pyritään ehkäisemään ennalta.
Kalastusvälineiden jätehuolto siirretään tuotteiden valmistajille ja maahantuojille (tuottajavastuu). Tuottajien on vuoden 2025 alusta lukien järjestettävä muovia sisältävien kalastusvälineiden erilliskeräys. Tarkemmat säännökset erilliskeräyksen järjestämisestä annetaan jätelain nojalla asetuksella. Erilliskeräyksen järjestämistapa riippuu kalastusvälinetyypistä. Esimerkiksi vapakalastusvälineiden, kuten siimojen ja jigien, keräys voitaisiin järjestää kampanjaluontoisesti. Sen sijaan seisoville pyydyksille, kuten verkoille, tulisi olla koko maan kattava kiinteiden vastaanottopisteiden verkosto.
Uusia tuotevaatimuksia on tulossa muun ohella juomapakkauksille. Korkit tulisi kiinnittää muovisiin juomapulloihin ja muovikorkillisiin juomapulloihin heinäkuusta 2024 alkaen. Lisäksi juomapullojen tuottajille asetetaan vuodesta 2025 lähtien kaikkia tuottajia yhteisesti sitovia kierrätysmuovin käyttövelvoitteita.
Jätelain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian joko loppuvuodesta 2022 tai alkuvuodesta 2023.
Lisätietoja
Hallitussihteeri Jussi Kauppila, jussi.kauppila@gov.fi, p. 0295 250 085
Ympäristöministeriö: Kertakäyttömuovien kulutuksen rajoittaminen
Usein esitettyjä kysymyksiä SUP-direktiivistä ja kalastusvälineistä
